On the Rocks (2020)

                               


Sofia Coppolan draama-komediassa seurataan isä Felixiä ja tytärtä Lauraa, jotka seikkailevat ympäri New Yorkia etsimässä todisteita Lauran miehen mahdollisesta syrjähypystä. Vinksahtanut tarina jättää jälkeensä oudon tunnelman. 


Ohjaus: Sofia Coppola

Käsikirjoitus: Sofia Coppola

Näyttelijät: Bill Murray, Rashida Jones, Marlon Wayans

Lajityyppi: draama-komedia

Kesto: 1 t 36 min


Laura ja Dean ovat tyypillinen ruuhkavuosipari, keski-ikäisiä, naimisissa ja kaksi lasta. Molemmat käyvät töissä ja ovat kiireisiä arjen pyörittäjiä, erityisesti Laura, joka saa viedä lapset päivittäin hoitoon ja kouluun. Eräänä yönä Dean tulee kotiin työreissultaan ja suudellessaan vaimoaan havahtuu tämän ääneen kuin yllättyen. Tästä Lauralla herää epäilys, että aviomies on luullut häntä toiseksi henkilöksi. Lisäksi Deanin matkalaukusta löytyy toisen naisen toilettilaukku, mutta mies selittää vain auttaneensa työkaveriansa Fionaa. 

Laura kertoo epäilyistään Felixille, itsekeskeiselle ja huomionkipeälle isälleen, joka tarttuu hanakasti asiaan ja totuuden selvittämiseen. Sen sijaan, että Laura keskustelisi avoimesti miehensä kanssa ajatuksistaan hän päätyy muun muassa varjostamaan tätä yhdessä isänsä kanssa. Kaksikon erikoiset seikkailut johtavat Meksikoon saakka ja lopulta Deanille paljastuu mitä Laura on pitänyt sisällään. 

On the Rocks on Oscar-palkitun käsikirjoittaja-ohjaaja Sofia Coppolan seitsemäs elokuva, jonka nimi viittaa ihmissuhdevaikeuksiin vaikka kyllä elokuvassa nautitaan myös useita drinkkejä, tosin ilman jäitä. Francis Ford Coppolan lahjakas tytär on niittänyt mainetta erityisesti Lost in Translation -elokuvallaan (2003), joka on edelleen hänen arvostetuin ja palkituin työnsä. Coppola suosii pääsääntöisesti pienimuotoisempia tarinoita, joissa tunteet ja niiden kokeminen ja käsittely ovat tärkeitä. Myös naisnäkökulma näyttää painottuvan ohjaajan filmografiassa kuten elokuvissa The Beguiled (2017) ja Priscilla (2023). 




Coppolan tapa käsitellä pariskunnan keskinäisiä ongelmia ja toisaalta Lauran suhdetta isäänsä on outo. On the Rocks on suorastaan pöhkö kokonaisuus, jonka mahdollinen pettämismysteeri onnistuu ihne kyllä kiehtomaan kaikesta epäuskottavuudestaan huolimatta. Mieleen tuli Woody Allenin Manhattanin murhamysteeri -elokuva (1993), jossa pariskunta alkaa epäillä naapurin miehen murhanneen vaimonsa. On the Rocksissa on samanlaisia vivahteita ollen vain huomattavasti valjumpi esitys kuin Allenin hervoton mysteerikomedia. Ollako draama vai komedia vai kunnolla niiden yhdistelmä? Coppola ei tunnu saavan itsekään selvyyttä siihen miten hän haluaa aihettaan lähestyä ja elokuvasta jää epämääräinen vaikutelma.

Ihmettelin myös kertakaikkisen paljon sitä miksei Laura yksinkertaisesti kysy Deanilta onko tällä jotain sutinaa meneillään, mutta siinä oltaisiin pistetty liikaa mutkia suoriksi. Ihmisten puhumattomuus ja siitä aiheutuvat haasteet ovat elokuvan ydin ja on suorastaan katarttinen kokemus nähdä, kun Laura pääsee kertomaan isälleen miltä tämän toiminta vuosien aikana on tuntunut ja miten se on vaikuttanut muihin perheenjäseniin. Lauran toteamus "jos haluat viettää aikaa kanssani, niin sen kun sanot" sanoittaa kristallin kirkkaasti sen mitä Felix ei ole osannut itse kertoa ja kehitti tästä syystä yhteisen salapoliisileikin. 




Bill Murray on, no, Bill Murray. Hän laulaa, viheltää, höpöttää kummallisia, flirttailee ja keikaroi. Ylettömästi. Murray on totisesti saanut tilaa temmeltää ja käytännössä varastaa koko shown. Rashida Jones saa tyytyä seuraamaan apaattisena vierestä miesten touhuja, mutta hänessä on myös jotakin lumoavaa. Itselleni tuntematon näyttelijä onkin säveltäjä Quincy Jonesin tytär, jonka roolitöihin kuuluu muun muassa Ann Perkinsin hahmo sarjassa Parks and Recreation ja uusimpana päärooli Apple Tv+:n sarjassa Sunny. Deania näyttelevä Marlon Wayans on lähinnä statisti tässä isä-tytär-kohelluksessa. 

On the Rocks ei ollut helppo arvioida tähtien osalta, siltä siinä on oma laadukkuutensa ja persoonallisuutensa, mutta myös heppoisuutensa. On selvää, ettei tästä tullut kummoista meriittiä Coppolan ansioluetteloon kritiikkien, lipputulojen tai palkintojen suhteen, mutta onneksi tätä seurannut Priscilla oli taas paluu merkittävämpien töiden pariin. Leppoisaa ”aivot narikkaan” viihdettä, jonka jälkeen jää ihmettelemään miten pieniä ongelmia rikkailla Manhattanilla asuvilla ihmisillä on. 


                                      ⭐️⭐️⭐️

      Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pikku salaisuutemme (2024)

The Deliverance (2024)

Kahdesti kadotettu tytär (2024)