Varistyttö (2025)

                              

Yle Areenaan ilmestyi tiistaina uusi, kuusiosainen dekkarisarja, joka pohjautuu Erik Axl Sundin samannimiseen rikosromaaniin vuodelta 2010. Sund -nimimerkin taakse kätkeytyy kaksi ruotsalaista kirjailijaa, Jerker Erikson ja Håkan Axlander Sundquist, jotka täydensivät trilogiaksi muodostuneen sarjan kahdella osalla Unissakulkija ja Varjojen huone vuonna 2014. 

Varistyttö sijoittuu tällä kertaa Englannin Bristoliin pohjoismaiden sijasta, mutta on säilyttänyt Nordic Noir -tunnelman paikoitellen. Käsikirjoittajana on toiminut Milly Thomas, joka teki sen mitä monet yrittivät onnistumatta eli siirtämään rankan ja ahdistavan kirjan tv-ruudulle. 

Varistyttö on tunnelmaltaan synkkä, muttei liian raaka ja väkivallalla mässäilevä, mikä tuntuu nykyajan tyylille melko epätyypilliseltä. Jos kirjan on joutunut jättämään kesken vastenmielisyyden vuoksi, niin sarjaa ei tarvitse. 

Olen lukenut trilogian silloin kun se on ilmestynyt enkä muistanut Varistytöstä mitään, mikä on sekä hyvä että huono asia. Huono siksi, etten pysty vertailemaan sarjaa ja romaania keskenään, mutta eipähän toisaalta häirinnyt sarjaa varten tehdyt muutokset. 

Jaksot kestävät 45 minuuttia ja etenevät miellyttävän jouhevasti. Ylikomisario Jeannette Kilburn aloittaa tutkimaan parinsa rikosetsivä Lou Stanleyn kanssa nuorten miesten murhasarjaa ja he saavat sattumalta avukseen psykoterapeutti Sophia Cravenin, joka on tehnyt vastikään mielentilatutkimuksen lapsipornon hallussapidosta ja levittämisestä syytetylle hammaslääkäri Carl Lowrylle. 

Sarjassa sekoittuu pari samaan teemaan liittyvää tarinalinjaa, kuten kymmenittäin kadonneet turvapaikanhakijat ja vuosia aiemmin kadonnut poika Martin Ryan. Lisäksi vyyhtiin kietoutuu myös itsetuhoisen Victoria Burkemanin osuus, joka liittää psykoterapeutti Cravenin mukaan soppaan. Kuulostaa siltä, että sarja voisi olla haastavaa seurattavaa, mutta ei sitä ole kuin hetkittäin. 

Nautin kovin näyttelijäntyöstä ja erityisesti naispäähahmo Kilburnia esittävän Eve Mylesin tulkinnasta. Kilburn on virkistävän arkinen hahmo ja Myles sopii siihen täydellisesti. Hän tuo hahmoon inhimillisyyttä, äidillisyyttä ja sopivan kovaa nahkaa. Sen sijaan Cravenia esittävä Katharine Kelly on epäuskottavan näköinen -ja oloinen psykoterapeutti, jonka liian vaaleaksi värjätty tukka peittää hänet alleen ja joka on liian rikas ja persoonaton jopa terapeutiksi. 

Varistyttö kietoutuu kostoteeman ympärille ja etsii oikeutusta kulttuureista, joissa kosto on tapa palauttaa uhrille kunnia. Ihmisen kammottava julmuus läväytetään katsojan eteen kaikessa rumuudessaan, mutta onneksi pieniä toivon pilkahduksia on löydettävissä näinkin rankasta tarinasta. 

                                  ⭐️⭐️⭐️

       Kuvat ja tiedot: imdb.com ja iltasanomat.fi