Mission: Impossible -The Final Reckoning (2025)

                             


Nyt on saatu Vaarallisten tehtävien saaga päätökseen. Elokuva on onnistunut päätös, vaikka sortuukin liialliseen selittelyyn ja venytettyyn kestoon. 


Ohjaus: Christopher McQuarrie

Käsikirjoitus: Christopher McQuarrie, Erik Jendresen

Näyttelijät: Tom Cruise, Hayley Atwell, Ving Rhames, Simon Pegg, Henry Czerny, Angela Bassett

Lajityyppi: toiminta

Kesto: 2 h 49 min 


Kävin katsomassa ennakkoon Mission: Impossible - The Final Reckoning -elokuvan, kahdeksannen vaarallisen tehtävän, ja vaikuttaa melko varmasti siltä, että Ethan Huntin seikkailut todella päättyivät tähän. Elokuvasarja on tarjonnut räjähtäviä, vauhdikkaita ja jännittäviä hetkiä katsojilleen lähes kolmenkymmenen vuoden ajan tienaten yli neljä miljardia dollaria lipputuloja ja pääosatähti Tom Cruise on ehtinyt 62 vuoden ikään, joten olisi jo aika antaa hänen siirtyä kohti uusia haasteita. 

Jos odotat perinteeksi muodostunutta näyttävää alkukohtausta, joudut pettymään. The Final Reckoning alkaa montaasilla, jossa käydään läpi koko saaga pikakelauksella ja tämä osoittaa selvästi, että elokuva on niin sanotusti lopun alkua. Samalla kerrataan millaista vihollista vastaan taistellaan. Kyseessä on siis Entiteetti, tekoälyparasiitti, joka uhkaa tuhota maailman. Joko ihmiskunta kohtaa loppunsa tai alistuu tekoälyn orjaksi. 

Ethan Huntin tehtäväksi tulee tuhota Entiteetti ja sen hallinnasta haaveileva Gabriel. Apunaan Huntilla on toverit edellisistä osista: Luther, Benji ja Grace ja muutama muukin tuttu kasvo sekä yllätyksellinen comeback. 

Lähes kolmetuntinen The Final Reckoning on tunnelmaltaan synkkä ja vakava ja ottaa itsensä liian tosissaan. Kaikki langanpätkät yritetään solmia yhteen ja loputtomalta tuntuvasta selittelystä syntyy ähky olo. Selvästi tekijät ovat halunneet saattaa elokuvasarjan kunniakkaasti päätökseensä, mutta liikaa puhetta ja liian vähän toimintaa minun makuuni. Myös elokuvan sentimentaalisuus vaivaannuttaa varsinkin, kun Ethan Hunt itkee pariin kertaan heti elokuvan alkupuolella. 


The Final Reckoning on puolisen tuntia liian pitkä ja vaikka elokuvan ainoa näyttävä toimintakohtaus saakin hymyn huulille, pitkitetään sitäkin liikaa, jolloin katsoja ehtii jo turtua. Muuten elokuvan toimintakohtaukset ovat peruskauraa ja Cruise lähinnä juoksee ja sukeltaa. 

Myös käsikirjoittajana toiminut ohjaaja Christopher McQuarrie pitää langat hyvin käsissään, vaikkakin tarinaa olisi saanut tiivistää. Elokuva on rytmitetty mainiosti ja kuvaus on vaikuttavaa. Musiikin osalta ilahduin tunnetulla Lalo Schifrinin teemalla leikittelyllä ja etenkin vaskien voimallisesta käytöstä. 

Katsoin kevään aikana kaikki edelliset Mission: Impossible -elokuvat ja kyllä tämä uusin osa on kaikesta huolimatta parhaimmistoa. Täytyy todella nostaa hattua itse stunttinsa tekevälle Tom Cruiselle, joka on onnistunut luotsaamaan näin mahtavaa elokuvasaagaa, jonka päätös on onnistuneempi kuin Daniel Craigin James Bond-aikakauden päättänyt No Time to Die. 

On syytä olettaa, että katsojat löytävät sankoin joukoin elokuvateatteriin, mikä ilahduttaa varmasti Cruisea kovasti, sillä hänen agendansa on ollut jo vuosia saada ihmiset paikan päälle teatteriin nauttimaan elokuvista. Eiköhän tälläkin kertaa Mission: Impossible kerää hurjat lipputulot. Iso kiitos jännittävistä seikkailuista Ethan Hunt ja kumppanit! (ja antakaa tämän olla oikeasti saagan lopetus.)


                               ⭐️⭐️⭐️⭐️

       Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pikku salaisuutemme (2024)

Mummit (2025)

Kahdesti kadotettu tytär (2024)