Armed Only With a Camera: The Life And Death of Brent Renaud (2025)

                                 

Oscar-ehdokkuuden tänä vuonna parhaasta lyhytdokumentista ansainnut elokuva on pysäyttävä ja varoituksen sana heti alkuun on paikallaan, sillä dokumentti näyttää Ukrainan sotaa kuvanneen toimittajan Brent Renaudin menehtyneenä venäläisten sotilaiden luoteihin. Itseäni näky eittämättä järkytti ja se on toki tekijöiden tarkoitus, sillä Brentin veljen Craigin mukaan hän halusi dokumenteissaan näyttää, mitä väkivalta ja sota saavat aikaiseksi. 

Arkansasissa syntyneet veljekset Brent ja Craig Renaud olivat parhaat ystävykset ja työtoverit. Brent oli autistinen, mikä vaikutti muun muassa ystävyyssuhteiden luomiseen ja koska se ei ollut hänelle helppoa, tuli veljestä sitäkin tärkeämpi henkilö. 

Kun Brent päätti alkaa dokumentariksi, halusi Craig ryhtyä tämän kollegaksi ja kaksikko tekikin yhteistyötä kaksikymmentä vuotta dokumentoiden ihmisten elämää maailman vaarallisimmissa paikoissa Haitista Irakiin ja lopulliseen päämäärään Ukrainaan. 

Armed Only With a Camera -dokumentti tiivistää Brentin elämäntarinan reiluun puoleen tuntiin herättäen kunnioitusta ja surua. Arvostan suunnattomasti sitä työtä mitä veljekset ovat tehneet tallentaessaan julmaa historiaa ja ihmiskohtaloita. 

Elokuvassa näytetään vuorotellen pätkiä veljesten kuvausmatkoilta ympäri maailmaa ja Brentin ruumiin kuljetuksesta takaisin kotimaahan ja lopulta hautajaisiin. Dokumentti on hyvin rakennettu, sujuva, koskettava ja ahdistava. Liian lyhyeltä tuntuva, sillä siinä olisi ollut aineksia pitkäksi dokumentiksi. Se saattaa hyvinkin voittaa Oscarin, mutta surullista ettei Brent voi olla mukana iloitsemassa.

”Journalistin ammatti on yksi maailman vaarallisimmista ammateista” todetaan dokumentin lopussa. Armed Only With a Camera: The Life And Death of Brent Renaud antaa kasvot sodan uhreille ja ihmisen harjoittaman kauhun todistajille. 

                                ⭐️⭐️⭐️⭐️

  Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org