Arvio: Koputus


Kuva: Episodi


Tässä kotimainen elokuva, jonka katsomisesta nautin joka sekunti. Ja se on yllättävää etenkin, kun ottaa huomioon elokuvan genren eli Koputus edustaa folkkikauhuleffaa. Sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Max Seeck ja Joonas Pajunen, joista ensin mainittu on tullut tunnetuksi suosituista dekkareistaan. Elokuvan päärooleissa nähdään Inka Kallén, Pekka Strang ja Saana Koivisto. 

Koputus on laadukkaasti tehty suomalaisen näköinen ja toisaalta kansainvälisen oloinen teos. Se kertoo perhesalaisuudesta, jonka taustat ja seuraukset selviävät vähitellen ja joka liittyy vahvasti perheen äidin suvun omistamaan metsään. Mukana on yliluonnollisia elementtejä ja psykologista kauhua. 

Ensimmäisenä vaikutuin elokuvan musiikista, joka kuulosti maailman luokan tekemiselle enkä yllättynyt, että säveltäjä on Tuomas Kantelinen. Musiikilla on varsinkin tämän tyyppisissä elokuvissa suuri merkitys tunnelman luojana ja intensiteetin rakentajana. Seuraavaksi ihastuin Koputuksen miljööseen eli sumuiseen suomalaiseen syysmetsään, joka loi täydelliset puitteet tarinalle. Näyttelijät vakuuttivat kautta linjan, mutta eritoten Pekka Strang, joka teki kansainvälisen tason roolityön. Myös kuvaus ja tehosteet olivat huippuluokkaa. Tarina oli tietyllä tapaa perinteinen, mutta suomalaisin maustein höystetty.

Itse asiassa huomasin taas hymyileväni katsoessani Koputusta ja sama ilmiö tapahtui viimeksi The Menu -elokuvan kohdalla viime marraskuussa. Voin kuvitella, että kaikkiin tämä elokuva ei iske, mutta itse tulin suorastaan onnelliseksi kaikesta siitä taidokkuudesta, jota sain ihastella puolentoista tunnin aikana. Elokuvan pituus on juuri sopiva eli ei turhaan venytetty.

Olin kahden vaiheilla, että jaksanko lähteä katsomaan Koputusta puoli yhdeksän aikaan perjantai-iltana, mutta en katunut (saati nukahtanut) hetkeäkään. Yllätyin positiivisesti miten paljon katsojia oli ja hyvin eri-ikäisiä eli käytännössä ikähaarukka oli parikymppisestä eläkeläiseen, joten Koputus selvästi kiinnostaa kaikenikäisiä. Toivotaan isoja katsojalukuja!

Päädyin tiukan harkinnan jälkeen antamaan tälle positiivisesti yllättäneelle kauhuelokuvalle täydet viisi tähteä. Kiitos tekijöille!


⭐⭐⭐⭐⭐

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Myrskyluodon Maija (2024)

Harold Fryn toiveikas taival

Sarjasuositus: Blue Lights -Belfastin poliisit