Fanfaari elämälle (2024)

                        


Kuulin tämän elokuvan saavan miehetkin itkemään ja onhan tarina musiikin yhdistämistä veljeksistä hyvin tunteisiin vetoava ja vahva osoitus musiikin voimasta. 


Ohjaus: Emmanuel Courcol

Käsikirjoitus: Emmanuel Courcol, Irène Muscari, Oriane Bonduel, Marianne Tomersy

Näyttelijät: Benjamin Lavernhe, Pierre Lottin, Sarah Suco

Lajityyppi: draama-komedia

Kesto: 1 h 44 min


Lippuluukuilla hienosti menestynyt ranskalainen draama Fanfaari elämälle, jossa on myös komediallisia piirteitä, on helposti lähestyttävä ja tunteikas matka veljeyteen ja musiikkiin. 

Thibaut Desormeaux työskentelee arvostettuna kapellimestarina ja kun hän sairastuu leukemiaan, yritetään hänelle löytää pikaisesti sopiva kantasoluluovuttaja. Silloin selviää kauan varjeltu salaisuus: Thibaut on adoptoitu ja hänellä on veli Jimmy, joka ei tiedä veljestään mitään. 

Myös Jimmy, joka on töissä koulun keittiössä, on musiikillisesti lahjakas ja soittaa pasuunaa paikallisen kaivoskylän orkesterissa. Jimmy pelastaa Thibautin elämän luovuttamalla kantasolujaan ja antaa näin veljeksille mahdollisuuden rakentaa keskinäistä suhdettaan, joka kietoutuu musiikin ympärille.

Elokuvan suurin vahvuus piileekin juuri musiikin tekemisessä yhdessä ja siitä nauttimisesta. Katsoja saa kuultavakseen ainakin klassisen musiikin helmiä ja jazzia ja näkee miten musiikillinen toiminta yhdistää ihmisiä ja yhteisöjä. Fanfaari elämälle on kuin pienimuotoinen oppitunti orkesterinjohdosta, soittamisesta ja uusien teosten harjoittelusta. 

Elokuva unohtaa kuitenkin luodata syvällisemmin Thibautin ja Jimmyn suhdetta lupaavan ja vetävän alun jälkeen, sillä kuvioihin astuu Jimmyn uusi naisystävä Sabrina. Onneksi elokuvan loppupuoli löytää taas takaisin alkuperäiselle polulle eikä viimeisestä kohtauksesta voi olla liikuttumatta. 

Vakava sairaus on tarinallisesti usein hieman kyseenalainen ratkaisu, jolla tuntutaan vain keräävän katsojan sympatiaa. Tässä elokuvassa sillä on juonen kannalta suuri merkitys, vaikka Thibautin sairastaminen näkyy lopulta vähän hahmon toiminnassa ja ylipäänsä elokuvassa. 

Fanfaari elämälle on hyvin näytelty eikä ihme, että Thibautin roolissa nähtävä Benjamin Lavernhe sai miespääosaehdokkuuden Ranskan César -palkintogaalassa. Ranskalaisen näyttelijän ja elokuvantekijän Emmanuel Courconin ohjaama ja osin käsikirjoittama draama muistuttaa iloitsemaan elämästä ja yksi loistava keino siihen on musiikki olivat lähtökohdat sen tekemiseen mitkä tahansa!


                                  ⭐️⭐️⭐️

      Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mummit (2025)

Pikku salaisuutemme (2024)

Kahdesti kadotettu tytär (2024)