Viimeinen vuosipäivä -sarja (2025)

                             

Lianne Moriartyn vuonna 2005 ilmestyneeseen kirjaan perustuva uutuussarja Viimeinen vuosipäivä koukuttaa tehokkaasti ja löytyy kokonaisuudessaan Yle Areenasta. Mitä salaisuutta siskokset Connie ja Rose piilottelevat ja selviääkö Scribbly Gumin saarelta kadonneen pariskunnan mysteeri? 

Kuusiosaisen minisarjan taustatekijöissä on mukana muun muassa Nicole Kidmanin Blossom Films -tuotantoyhtiö ja Made Up Stories -tuotantoyhtiö, jonka yhtenä projektina on toinen Lianne Moriartyn kirja, Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista (2018). 

Sarja on kuvattu Australiassa ja kirjailijan toiveesta kyseisellä saarella. Maisemat ovat eittämättä uljaat eikä niin puhkikulutetut. Muutenkin tunnelma on sopivan rento ja aussi-tyyppinen. 

Vaikka Viimeinen vuosipäivä kietoutuu mysteerin ympärille, on siinä paljon ihmissuhde -ja perhedraamaa. Toinen siskoksista, Connie, kuolee ja jättää talonsa perinnöksi Sophielle, luonnonlapsi-henkiselle naiselle, joka teki Connieen vaikutuksen. Sophie unelmoi omasta perheestä, mutta oikeaa miestä ei tunnu kokeiluista huolimatta löytyvän. 

Connien suku ei ilahdu Sophien muutosta saarelle ja käy ilmi, että jokaisella perheenjäsenellä on omat elämänsä sotkut ja suvun yhteiset kiemurat myös. Hahmojen toiminta ärsyttää hetkittäin, etenkin Sophien osalta, mutta onneksi häneltä löytyy välillä myös viisautta. Jotkut hahmoista taas löytävät rohkeuden olla oma itsensä avoimesti. 

Välillä sarjassa nähdään melkoisen roiseja seksikohtauksia, jotka poikkeavat muuten säyseästä tunnelmasta ja tuntuvat sikai epäsopivilta. Kaikkia asioita ei myöskään selitetä, kuten sitä mitä Sophien hormonipiikkien pistämisen taustalla on ja miksi kyseinen sivujuonne ei lopulta johda mihinkään.

Sarjassa viehättää sen tuoreet kasvot näyttelijäkaartissa ja lämminhenkisyys. Mukaan on saatu muun muassa englantilainen kokenut näyttelijätär Miranda Richardson ja australialainen Danielle McDonald, joka on tähdittänyt esimerkiksi Dumplin’ -elokuvaa. Pääroolissa loistaa lukuisissa elokuvissa nähty Teresa Palmer (The Twin, Hacksaw Ridge). 

Tunnelmaa luodaan vahvasti musiikilla. Se on sekoitus vanhoja iskelmiä ja uusia lauluja, sarjaan sävelletty musiikki on hyvin kepeää yleisesti ottaen. Hetkittäin se tuntuu liian imelältä samoin kuin lauluvalinnat. Jäin kaipaamaan enemmän sävyjä ja varsinkin tummempia sellaisia. 

Sarjan ohjaaja John Polson pitää kokonaisuuden oikein hyvin kasassa ja Viimeinen vuosipäivä on leppoisaa ja vaivatonta viihdettä. Tämä sopii hyvin mysteerien, ihmissuhdesotkujen ja miksei romantikkojenkin viihdykkeeksi. 

                                 ⭐️⭐️⭐️

      Kuva ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org