Timantit (2024)

                                

Arvostuksesta naisompelijoihin syntynyt elokuva hurmaa upeilla puvuilla, empaattisella tarinalla ja naisten välisellä solidaarisuudella.

Ohjaus: Ferzan Özpetek

Käsikirjoitus: Elisa Casseri, Carlotta Corradi, Ferzan Özpetek

Näyttelijät: Luisa Ranieri, Jasmine Trinca, Stefano Accorsi

Lajityyppi: draama

Kesto: 2 t 15 min

Ohjaaja-käsikirjoittaja Ferzan Özpetekin (Hanam -turkkilainen kylpylä) muisteluiden pohjalta syntynyt Timantit on ihastuttava ja tunteikas elokuva, oikeastaan melodraama kaikessa tunteisiin vetoavuudessaan. Nautin joka hetkestä enkä välttynyt liikutukselta. 

Timantit alkaa erikoisella tavalla. Joukko naisia kokoontuu syömään yhdessä ohjaaja Özpetekin kanssa. Kyseessä on siten ilmiö ”elokuva elokuvan sisällä”. Se on samalla elokuvan heikoin lenkki ja turhin lisä.

Nautittaessa runsaasta ruokatarjoilusta käydään keskustelua miehen uusimmasta elokuvaprojektista ja naiset saavat käsikirjoituksen luettavakseen. 

Tästä siirrytään italialaiseen ompelimoon 1970-luvulla, jossa naiset työskentelevät ahkerasti elokuvien puvustajina. Uusi työtehtävä vaatii entistä enemmän sitoutumista ja taitoa, sillä asiakkaana on pukusuunnittelija ja Oscar-voittaja Bianca Vega. 

Samalla kun elokuva seuraa pukujen valmistumista, tutustutaan itse ompelimon työntekijöihin. Naisjoukko puhaltaa vahvasti yhteen hiileen ja kannattelee toisiaan, sillä jokaisella on omat huolensa kuolleesta tyttärestä väkivaltaiseen mieheen. 

Kaikki kulminoituu elokuvan näyttävimpään pukuun, jonka tarkoitus on demonstroida raskasta olotilaa. Toteutustapa ei kuitenkaan tyydytä ohjaajaa ja ompelimon naiset joutuvat yhdessä Bianca Vegan kanssa kinkkisen haasteen eteen. 

Timantit hurmaa naisnäyttelijöillään, jotka herättävät ompelimon henkiin värikkäillä persoonillaan. Erityisesti mieleen jäävät ompelimon omistajia esittävät Luisa Ranieri ja Jasmine Trinca.  Heidän välillään nähdään vaikuttava kohtaus, jonka kaksikko tulkitsee vereslihalla.

Itselläni kirvoitti kyyneleet elokuvan loppukohtaus, jossa naisten yhteistyö ja tahtotila todella näkyy. Tunsin konkreettisesti, miten elokuva kohosi korkeampiin sfääreihin ja tässä tapauksessa sai yhden tähden lisää. 

Tarinaa ja sitä kautta elokuvan kestoa olisi saanut tiivistää ja jättää oudon tosielämän ohjaajan Özpetekin kuvaamisen pois. Se ei istu kokonaisuuteen lainkaan ja tuntuu itsensä korostamiselta. 

Niin ja mitä elokuvan nimi Timantit tarkoittaa? Ompelimon upeita naisia tietenkin. 

                                ⭐️⭐️⭐️⭐️

   Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org