American Symphony (2023)

                             


Dokumenttielokuva seuraa muusikko Jon Batisten sävellysprojektia samalla kun hänen vaimonsa Suleika käy syöpähoidoissa uusiutuneen leukemian vuoksi. Liikaa itsestään luuleva elokuva ei tiedä mihin keskittyä ja jää kovin pintapuoliseksi mainospätkäksi.

Ohjaaja Matthew Heinemanin (A Private War) Netflix -dokumentti tutustuu New Orleansista kotoisin olevan ja sieltä vahvat musiikilliset juuret saaneen Batisten vuoteen 2022, jolloin tämä oli ehdolla historiallisen yhdentoista Grammy-palkinnon saajaksi voittaen näistä viisi mukaan lukien vuoden albumin. Lapsesta lähtien luova luomisen taituri soittaa pääinstrumenttinaan pianoa ja laulaa ja säveltää itse musiikkinsa. Opintonsa Batiste suoritti maineikkaassa Juilliardin esittävien taiteiden koulussa jazzmusiikin koulutusohjelmassa ja ura on johdattanut häntä esimerkiksi Stephen Colbertin talkshown bändin johtajaksi.  

Jo teini-ikäisenä Batiste kohtasi tulevan vaimonsa kirjailija ja muusikko Suleika Jaouadin jazzleirillä ja pariskunta avioitui intiimissä seremoniassa vuonna 2022. Taiteellinen pari on kokenut yhdessä paljon ja joutui kohtaamaan uudestaan Suleikan vakavan sairauden. 

’American Symphony’ kuljettaa rinnakkain kahta tarinaa, joista toinen on Batisten muusikon ura ja etenkin kunnianhimoinen, aikaa vievää sinfonian sävellysprosessi ja toisaalta hänen vaimonsa uusiutuneen leukemian hoito. Suleika sairastui reilu parikymppisenä ensimmäisen kerran ja kymmenen vuoden remission jälkeen syöpä aktivoitui jälleen. Hän saa uudelleen luuydinsiirron, hyvin raskaan hoidon, jonka avun kestosta ei ole varmuutta. 




Mielenkiintoisinta dokumentissa on miten se esittää luovan prosessin etenemistä ja arvostan suuresti miten taiteen ja luovan tekemisen merkitystä esimerkiksi maailman jäsentäjänä vaikeina aikoina korostetaan. Batisten sinfonian säveltäminen on kiinnostavan polveileva projekti ja hyvin moderni lähestymistavaltaan. Olisin kaivannut lisää taustatietoa siitä miksi hän lähti tekemään sinfoniaa, oliko se häneltä tilattu työ vai puhtaasti Batisten oman intohimon ilmentymä. Myös Suleika käyttää taidetta väylänä kokemustensa käsittelyssä ollessaan sairaalassa. Taide näyttäytyy dokumentin myötä hyvin merkittävänä ja ihmiselle välttämättömänä hyvinvoinnin välineenä.   

Dokumentin haasteeksi osoittautuu se ettei se osaa päätt mihin keskittyä. Pääpaino tuntuu sijouttuvan Batisten uraan jättäen pariskunnan suhteen sivurooliin. Silti elokuvan julisteessa mainostetaan, että kyseessä on ”yksi parhaista rakkaustarinoista filmillä”. Se tuntuu kyllä melkoiselta liioittelulta. Suleikan ja Jonin suhdetta kun käsitellään kovin pintapuolisesti ja jopa enemmän kaverillisessa hengessä. Tämä tuntuu hyvi. ristiriitaiselta.

Dokumentissa ei haastatella ketään vaan kamera seuraa päähenkilöitä sivusta mikä aiheuttaa sen ettei mihinkään asiaan pureuduta syvällisesti. Muiden läheisten ja työtovereiden kommentit olisivat olleet kiinnostava lisä. Huomasin dokumentin suorastaan ärsyttävän minua, sillä se rakensi päähenkilöstään itsekeskeisen ja omahyväisen kuvan. Tämä tuskin oli tarkoituksellista. 

Jäin miettimään dokumentin tavoitetta, mitä sillä haluttiin kertoa? Hyvä dokumentti kun herättää tunteita ja avaa uusia näkökulmia laajentaen maailmankuvaamme ja ymmärrystämme kerrottavasta aiheesta. Heinemanin tunti ja 43 minuuttia kestävä dokkari raapaisee vain pintaa jättäen jälkeensä paljon kysymyksiä muttei juurikaan vastauksia. Elokuva tuntuu oikeastaan rumasti sanottuna rahastukselta ja mainostukselta. Barack ja Michelle Obaman tuotantoyhtiö on taustalla ja eittämättä mieleen hiipii ystävänpalvelus ja yritys tuoda Batistea suuren yleisön tietoisuuteen, sillä hän on lopulta vielä aika tuntematon tekijä maailmalla vaikka on voittanut esimerkiksi Oscarin parhaasta musiikista (Soul -sielun syövereissä-animaatio vuodelta 2020).

’American Symphony’ sai parhaan laulun Oscar -ehdokkuuden tänä vuonna, mutta voitto menee taatusti Barbie -elokuvalle. Myös laulua leimaa sama ristiriita kuin dokumenttia. Kyseessä on rakkauslaulu, mutta elokuva on kaikkea muuta kuin rakkaustarina. Hämmentävä kokemus. 


                                        ⭐️⭐️

        Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Myrskyluodon Maija (2024)

Harold Fryn toiveikas taival

Sarjasuositus: Blue Lights -Belfastin poliisit