Sarjasuositus: The Diplomat



The Diplomat (2023) on Netflix -suoratoistopalvelun uusimpia ja suosituimpia sarjoja, jonka osalta ilmoitettiin jo, että se saa kakkoskauden. Sarja on yhdysvaltalainen kahdeksanosainen poliittinen minisarja, jonka on luonut Debora Kahn. Pääosissa näyttelevät Keri Russell (Felicity ja The Americans) ja Rufus Sewell (muun muassa elokuvat Isä ja Judy). 

Sarjan tapahtumat saavat alkunsa brittiläisellä sotilastukikohdalla tapahtuvasta räjähdyksestä, jonka tekijäksi epäillään Irania. Syyllisen selvittäminen on monivaiheinen prosessi, jonka aikana tulee tutuksi niin poliittinen takinkääntö kuin kulissien takana tapahtuva pelailu.

The Diplomat seuraa erityisesti avioparia, jonka mies Hal Wyler (Sewell) on entinen suurlähettiläs ja vaimonsa Kate (Russell) on lähdössä töihin asemapaikkaansa Kabuliin. Kate saa kuitenkin yllättäen kutsun presidentiltä matkustaa Iso-Britanniaan Amerikan suurlähettilääksi jolloin avioparin työroolit ja valtasuhteet vaihtuvat toisinpäin. On herkullista seurata miten Hal onnistuu pysymään ”vaimon” roolissa ja helppoahan se ei hänelle ole, sillä hän osoittautuu varsinaiseksi taustapiruksi. Kate kipuilee myös oman äkillisesti muuttuneen työnkuvansa ja muun muassa siihen liittyvien ulkonäköpaineiden kanssa. Naisen kun pitäisi pukeutua diplomaattina värikkäisiin hameisiin ja mekkoihin Katen suosikin mustan housupuvun sijaan. 

Wylereiden suhteessa on myös omat haasteensa ja avioeron partaalla oleva pari kamppailee ”Ollako vai eikö olla” -kysymyksen kanssa. Eittämättä he vaikuttavat enemmän kollegoilta, joilla on intiimi suhde kuin varsinaiselta avioparilta ja tässä lienee myös ongelman ydin. 

Sarjan jaksot ovat parhaimmillaan lähes tunnin mittaisia, mutta tämä trillerimäinen kokonaisuus onnistuu pitämään mielenkiinnon yllä ja jaksot tuntuvat suorastaan lyhyemmiltä. Poliittista peliä ja käänteitä riittää ja etenkin kauden päätösjakso saa katsojan odottamaan jatkoa kaikessa shokeeraavuudessaan. 

Sarja on kerännyt kehuja, mutta luonnollisesti myös soraääniä esimerkiksi juonen epäuskottavuuden vuoksi. Huomasin itse pohtivani onko suurlähettiläillä todella näin suuri valta kuin mitä sarjassa esitetään. Arvostan kuitenkin sarjan jännitystä, nasevaa dialogia, mielenkiintoisia hahmoja ja toimivaa rytmitystä riittävän paljon, jotta pystyin nauttimaan näkemästäni sen sijaan että olisin häiriintynyt sen mahdollisesta realismin puutteesta.

Suosittelen katsomaan sarjan ja tekemään siitä omat johtopäätökset etenkin jos poliittinen trilleri kiinnostaa! 


⭐⭐⭐⭐





Kuva: imdb.com, traileri: youtube.com



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Myrskyluodon Maija (2024)

Irlantilainen toivomus (2024)

Harold Fryn toiveikas taival