The Killer

                          



David Fincherin odotettu ja tyylikäs uutuus ilmestyi tänään Netflixiin. Pääosassa tappajana ja kostajana nähdään vakuuttava Michael Fassbender.  


Ohjaaja: David Fincher

Käsikirjoitus: Andrew Kevin Walker

Näyttelijät: Michael Fassbender, Arliss Howard, Charles Parnell, Kerry O’Malley, Sala Baker, Sophie Charlotte, Tilda Swinton

Lajityyppi:Trilleri/rikos

Kesto: 1 t 58 min


Kurinalainen mieshahmo odottaa kärsivällisesti uhriaan pariisilaisessa huoneistossa eläen hyvin askeettisesti ja pitäen itsensä kunnossa sekä fysiikan että taitojen puolesta. Palkkamurhaajaksi paljastuva henkilö kertoo alkumonologissaan omista periaatteistaan ja avaa toimintansa taustoja säilyttäen silti anonyymiyden. Hän on mies vailla nimeä ja henkilöllisyyttä, tappaja, joka ei nuku ja yrittää pysyä jatkuvasti valppaana musiikin avulla. Tappaja toistaa menestyksen prinsiippejä kuin mantraa ennen kuin laukaisee aseensa. 

Pariisin keikka epäonnistuu huolellisesta valmistautumisesta huolimatta ja tappaja ampuu vahingossa väärää henkilöä. Paetessaan piilopaikkaansa Dominikaaniseen tasavaltaan hän saa huomata, että kotona on taistelun merkkejä ja rakastettu on pahoinpidelty hengenvaarallisesti. Nainen ei ole suostunut paljastamaan mitään poikaystäväänsä liittyvää. 

Tästä käynnistyy koston ristiretki, jossa kukaan ei ole turvassa, ei edes yhteistyökumppani, joka on mahdollistanut miehen rikastumisen. Tappaja haluaa löytää tyttöystävänsä pahoinpitelijät ja päästää heidät hengiltä.

David Fincher, jonka ura alkoi huippumuusikoiden musiikkivideoiden ohjaamisella, on tehnyt 11 pitkää elokuvaa, jotka ovat kaikki huikeita. Fincher onkin yksi suosikeistani elokuvantekijöinä. Harmillisesti herran töitä on nähty Suomen valkokankaalla viimeksi lähes kymmenen vuotta sitten, kun ’Gone Girl’ sai ensi-iltansa vuonna 2014. Uusin taidonnäyte olisi ehdottomasti ansainnut teatterilevityksen myös Euroopassa. 




’The Killer’ on tyylikäs, synkkä, huoliteltu ja muistuttaa ’Gone Girl’ -elokuvaa värimaailmaltaan, päähahmon sisäiseltä puheelta ja rytmitykseltään. Elokuvan alkutunnus taas tuo mieleen Fincherin ensimmäisen elokuvan ’Seven’ (suom. Seitsemän) ja on siten kuin paluu juurille. Kuvauksesta vastannut Erik Messerschmidt on tehnyt Fincherin kanssa yhteistyötä jo aiemmin edellä mainitun ’Gone Girlin’ tiimoilta, tv-sarjassa ’Mindhunter’ ja parhaan kuvauksen Oscarin voittaneessa elokuvassa ’Mank’.  Ei siis ihme, että ’The Killer’ on tyyliltään samanlainen kuin ’Gone Girl’. Joka tapauksessa kuvaus on nautittavaa katsottavaa ja olisi varmasti päässyt oikeuksiinsa vielä paremmin valkokankaalla.

Elokuva perustuu ranskalaiseen Alex ’Matz’ Nolentin ja Luc Jacamonin romaaniin, jonka pohjalta Andrew Kevin Walker on tehnyt käsikirjoituksen. Tarina on oikeastaan hyvin perinteinen kostoleffa juoneltaan edeten suoraviivaisen selkeästi ja väkivaltaisesti kohti yllättävän onnellista loppuratkaisua. Jopa sanoisin hieman pettyneeni, sillä Fincherin elokuvissa on usein vaikuttavampi ja yllättäväkin lopetus. 

Mielenkiintoinen ristiriita syntyy elokuvan musiikkivalinnoista, sillä Fincher on halunnut käyttää lähes pelkästään brittiläisen The Smiths -yhtyeen tuotantoa. Scoren on säveltänyt Trent Reznor ja Atticus Ross, jotka ovat Fincherin luottotekijöitä. He voittivat muun muassa Oscarin parhaasta musiikista elokuvasta ’The Social Network’, joka on Fincherin leffa vuodelta 2010. ’The Killerin’ musiikki on vähäeleistä ja modernia äänimaisemaa maalailevaa.   

On ilahduttavaa nähdä Michael Fassbender neljän vuoden tauon jälkeen näyttelemässä ja juurikin Fincherin elokuvassa. Saksalais-irlantilainen Fassbender on elokuvassa hurjassa kunnossa ja sopii kuin nakutettu totisen tappajan rooliin. Lisäksi on mainittava aina loistava Tilda Swinton, joka nähdään tulevana uhrina nauttimassa viimeistä illallistaan. Hänen läsnäolonsa on maagista riippumatta siitä missä elokuvassa hänet näkee. 

’The Killer’ on laadukas trilleri, joka jatkaa Fincherin taattua laatua. Odotin silti enemmän enkä usko katsovani elokuvaa uudestaan. Se on liian yksinkertainen ja yllätyksetön juoneltaan vaikka sillä on myös ansionsa esimerkiksi näyttelijäntyön ja kuvauksen osalta. Puolisoni kommentoi, että ”kyllä tämän jaksoi katsoa hyvin”. Totta, että pari tuntia meni kuin siivillä. Fincher -fanien pakkokatseltavaa. 


                                  ⭐️⭐️⭐️
 
      Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Myrskyluodon Maija (2024)

Harold Fryn toiveikas taival

Sarjasuositus: Blue Lights -Belfastin poliisit