Asphalt City (2024)

                             


Synkkä elokuva ensihoitajien vaativasta työstä New Yorkissa. Sean Penn näyttelee kokenutta ambulanssin kuljettajaa, joka saa nuoremman keltanokan opastettavakseen. 
 

Ohjaus: Jean-Stéphane Sauvaire

Käsikirjoitus: Ryan King, Ben Mac Brown

Näyttelijät: Sean Penn, Tye Sheridan, Gbenga Akinnagbe, Raquel Nave, Kali Reis, Michael Pitt, Katharine Waterston, Mike Tyson

Lajityyppi: trilleri, draama

Kesto: 2 t


Ei herkimmille katsojille tarkoitettu Asphalt City tarjoaa rankan ja jopa inhorealistisen kuvauksen ensihoitajien työskentelystä. Cross on vielä nuori ja kokematon hoitaja, joka toivoo pääsevänsä opiskelemaan lääkäriksi. Sen sijaan hän päätyy Gene ”Rut” Rytkovskyn oppipojaksi miesten yhdessä hoitaman ampumavälikohtauksen uhrin jälkeen. Rut on eronnut yhden lapsen isä ja kollegoidensa mukaan jonkinlaisena rajatapauksena pidetty tyyppi. 

Rut ja Cross ystävystyvät töiden lomassa, mutta parin hoitaessa keskosvauvan synnyttänyttä huumeaddiktia Rut astuu niin sanotusti pimeälle puolelle ja jättää vauvan hoitamatta pelastakseen tämän huonolta elämältä. Tästä aiheutuu odotetusti kurinpitotoimenpiteet ja Rut menettää työnsä. Crosskaan ei selviä tapauksesta puhtain paperein, mutta pahinta on psyykkiset traumat, joita hän on tottunut hoitamaan tapailemansa naisen Claran kanssa petipuuhissa. Elokuvan loppu lyö tietyllä tavalla ilmat pihalle, mutta sopii muutenkin rankkaan meininkiin.  

Asphalt City on synkkä ja oikeastaan aika masentava elokuva, jota on hetkittäin vaikea katsoa. Jos on kovin herkkä verelle ja suolen pätkille ei tämä leffa ole paras valinta. Elokuva sai ensi-iltansa viime vuonna Cannesissa kilpaillen Palme d’Or -palkinnosta ja vastaanotto on ollut hieman ristiriitaista, mutta varovaisen positiivista. Lipputulot jäivät alle puoleen miljoonaan dollariin eli melkoisen vaatimattomaksi. Ranskalainen ohjaaja Jean-Stéphane Sauvaire on monipuolinen elokuvantekijä, jonka filmografia koostuu lyhytelokuvista, dokumenteista ja neljästä pitkästä elokuvasta, joista Asphalt City on viimeisin. Kyseessä on varma trilleri antaen ehkä liiankin todellisen kuvan ensihoitajan ammatin vaativuudesta ja vaarallisuudesta New Yorkin kaduilla.


Elokuva on rakennettu niin, että hälytystehtävät ja Crossin henkilökohtaisen elämän tapahtumat vaihtelevat aika lailla säännönmukaisesti, mikä alkaa tuntua vähän puuduttavalta toistolta loppua kohden. Tietysti jos tekijät halusivat tavoitella dejá-vu-tunnelmaa niin siinä onnistuttiin. Asphalt City perustuu amerikkalaisen kirjailijan Shannon Burken (s. 1966) Black Flies -romaaniin. Mielenkiintoista on, että elokuva sai ensi-iltansa Cannesissa nimenomaan kirjan mukaisesti Black Flies -nimellä, mutta se uudelleen nimettiin, kun elokuvan levittäjät Vertical ja Roadside Attractions saivat Pohjois-Amerikan levitysluvat. Nykyinen nimi tuntuu eittämättä osuvammalta.

Sean Penn on luotettava näyttelijä, joka ei tee huonoja roolisuorituksia tai ainakaan itselle ei tule sellaista mieleen. Asphalt Cityssä hän on vähäeleisen karski. Nuori kollega Tye Sheridan on oiva pari Pennille ja kaksikko pelaa hyvin yhteen. Elokuva on näiden kahden miehen show eikä naishahmoilla ole niin väliä vaan he ovat puhtaasti hyödykkeitä, joiden avulla Rut ja Cross tyydyttävät tarpeensa. Miehistä energiaa piisaa siis.

Asphalt City herätti yllättävän vastenmielisiä tunteita vaikka olen tottunut katsomaan väkivaltaa ja kauhua sisältäviä elokuvia. Ehkäpä liian todellisilta näyttävät kohtaukset, joissa esitellään uhrien vammoja yksityiskohtaisesti tuntuivat ylivoimaisilta katsoa. Hämmentävä kokemus, mutta ainakaan elokuva ei silottele todellisuutta. Asphalt City on vuokrattavissa Viaplayn ja Apple tv:n kautta. 



                                       ⭐️⭐️⭐️

         Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Myrskyluodon Maija (2024)

Irlantilainen toivomus (2024)

Harold Fryn toiveikas taival