Oppenheimer



Olihan täyttä törinää!, Jorma Uotisen sanoja mukaillakseni. ’Oppenheimer’ on poliittinen trilleri atomipommin rakentamisesta ja samalla henkilökuva ristiriitojen ja tunnontuskien repimästä atomipommin isästä J. Robert Oppenheimerista.


Ohjaaja: Christopher Nolan

Käsikirjoitus: Christopher Nolan

Näyttelijät: Cillian Murphy, Emily Blunt, Matt Damon, Robert Downey Jr., Florence Pugh, Josh Hartnett, Casey Affleck, Rami Malek, Kenneth Branagh

Lajityyppi: draama

Kesto: 3 t


21.7.2023 on huikea ensi-iltapäivä, sillä tänään nähdään valkokankaalla sekä Christopher Nolanin ’Oppenheimer’ että Greta Gerwikin ’Barbie’. Halusin nähdä ensin Nolanin teoksen, sillä fanitan hänen tuotantoaan ja odotukseni olivat erityisen korkealla Oppenheimerin suhteen. Aion kyllä käydä myös katsomassa Barbien, sillä onhan tuo nukke kuulunut osaksi lapsuuttani ja nyt kun ikoninen hahmo herää henkiin valkokankaalla niin koen suorastaan velvollisuudeksi nähdä sen.

Kävin perheeni kanssa katsomassa Oppenheimerin lähes 200-paikkaisessa isossa salissa, jossa oli yleisöä reilusti ja etenkin nuoret miehet runsaasti edustettuina. Osa seurueestamme koki elokuvan tuntuneen pituuttaan lyhyempänä ja osalle kolme tuntia oli hieman liian pitkä. Omalla kohdallani elokuvan puoliväli tuntui suvantovaiheelta, joka hieman laahasi, mutta sen jälkeen ’Oppenheimer’ imaisi taas mukaansa. 

Elokuva antaa perusteellisen kuvauksen atomipommin kehittämisestä ja Oppenheimerin kohtaamista kommunismisyytöksistä. Samalla seurataan Oppenheimerin suhteita naisiin, Jean Tatlockiin ja vaimoonsa Kittyyn.

Tarina kerrotaan sekä nimihenkilön että amiraali William Straussin näkökulmasta, jolloin myös kuvauksessa tehdään vaihdos värikuvasta mustavalkoiseen. Jäin pohtimaan oliko tämä turhaa hienostelua vai tarpeellinen selvennys. 

’Oppenheimer’ sisältää ohjaaja Christopher Nolanille tyypilliseen tapaan yllätyskäänteen, jota en paljasta, mutta itselläni tuli siitä kylmät väreet. 



Cillian Murphy ja Robert Downey Jr. tekevät päärooleissa elämänsä suoritukset. Erityisesti Oppenheimeria näyttelevä Murphy vangitsee joka ikisessä kuvassa missä hän on mukana. Myös Emily Blunt, Matt Damon ja Florence Pugh vakuuttavat. Gary Oldman presidentti Trumanina on hyytävä vaikka rooli onkin pieni. 

Ruotsalaisen säveltäjän Ludwig Göranssonin musiikki ei sen sijaan tehnyt vaikutusta. Siinä tuntui olevan liikaa kaikkea ja paljon jo aiemmin kuultua. Oikeastaan parhailta tuntuivat kohtaukset, joista musiikki puuttui kokonaan tai se kuului vain vaimeasti taustalla. 

Nolan on tehnyt mestarillisen elokuvan, joka herättää monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Päällimmäiseksi jäi aseiden ja sodan vastainen eetos eikä voi kuin todeta ’Oppenheimerin’ olevan äärimmäisen pelottavan ajankohtainen teos. 


                                        ⭐️⭐️⭐️⭐️

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Myrskyluodon Maija (2024)

Harold Fryn toiveikas taival

Sarjasuositus: Blue Lights -Belfastin poliisit